Wednesday, October 12, 2011

Vitamiinit ja hivenaineet – solujemme antioksidantteina ja rakennusaineina !


Ravintomme on tänä päivänä, pitkälle jalostettua , lisä-, väri- ja makuaineilla paranneltu, moneen kertaan kuumennettu, eläimiä antibiooteilla hoidettu, kaukaa tulleilla raaka-ainineina- raakana poimittua, kemiallisilla lannoitteilla kasvatettu, korrenvahvistajilla viljalle kestävyyttä hankittu, rikkaruohomyrkyillä ”ruohottu”, muovien ja kaasupakkausten käytöllä pakattu, ympäristösaasteet uhkana ym.!
Mistä siis meidän elimistömme saa rakennusaineita ja solujemme suojaa, mikäli ravintomme ei ole optimaalisesti täyttä ”tavaraa” tuoreudeltaan, puhtaudeltaan ja ravintoainetiheydeltään?
Jalosteet ovat ru`an teollistettua tuotantoa isoissa laitoksissa ja niissä sallitaan erilaisia lisä,-väri-,makua antavia aineita mm. leikkeleissä joissa mainitaan ”savuaromi” saattaa olla aineita jotka eivät ole aitoja savustettuja tuotteita ,vaan niissä käytetään savuaromia antamassa savun makua! 

Mielestäni oli väärin tuoda myös takaisin sellaisia väriaineita jotka olivat jo kiellettyjen listalla Suomessa ennen EU- tuloa. Mitähän tämäkin saa aikaan ihmisen elimistössä jää vaan nähtäväksi?

Kuumennus eri tavoin tehtynä moneen kertaan, hävittää ravintoaineita ru`asta, näin saamme vähemmän ravintoa uusiaksemme solujamme!
 Joidenkin raaka-aineiden ravintoarvo laskee pitkän varastoinnin tai –kuljetuksen, esim. ulkomailta tuonnin seurauksena!
Herää monesti kysymys, kuinka hyvin eläinten rehut sisältävät puhdasta ravintoa? Mielestäni ”luomuruoka ” oli silloin todella luomua, ennen kuin siellä pelloilla tapahtui muutos ja ”heinämoottorit” eli hevoset katosivat ja viljan- ja heinänkasvatuksesta ja – korjuusta, siirryttiin ”moottoroituun” eli työkoneiden sinne saapumista polttoaineineen!
Ennen ei käytetty lannoitteita korrenvahvistajia eikä kemiallisia rikkaruohomyrkkyjä, vaan eläinten tuottama luonnollinen lanta siirrettiin kiertoon lannoitteeksi ja näin saatiin ravinto joka oli ravintoainetiheydeltään täyttä, hyvää ja puhdasta luonnontuotetta ilman myrkkyjen jäämiä. Kasveilla kasvu oli hitaampaa ja ravinteet liukenivat hitaasti kasvavaan raaka-aineeseen sekä eläimille että ihmisille. Ru`assa ei silloin vielä ollut hormoonihäiritsiöitä, niinkuin nyt on!

Nyt vaaditaan tulosta ja nopeaa kasvua kasveilla ja eläimillä. Maanviljeliöiden täytyy olla kehityksessä mukana -rahaa pitää tulla että selviää päivittäisestä maailmasta kaikkine velvoitteineen – ru`an terveeellisyydestä välittämättä ja maanviljelijät eivät pysty siitä välittämään!

Runsaat sateet avomaalla vaikuttavat myös kasvien ravinteisiin köyhdyttävästi , sateen mukana liukenee ravinteita hukkaan , mikäli ravinteita ei ole syömässämme kasveissa riittävästi se voi näkyä esimerkiksi meidän terveydessä puutoksien aiheuttamina oireena tai jopa jo sairautena.
Tiedetään että eri elimet kehossa tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita muodostaessaan uusia soluja optimaaliseen kasvuun ja kehitykseen, tässä vähän esitietoa.
Aivot:
Lithiumia, sinkkiä, kuparia, mangnesiumia
Silmät:
Mangnesiumia, sinkkiä, kuparia, rautaa
Hampaat:
Mangnesiumia,kalkkia foforia ja rautaa, molybdeenia
Kilpirauhanen:
Magnesiumia, Kuparia, sinkkiä, jodia, seleeniä
Sydän:
Magnesiumia,kalkkia, kaliumia ,seleeniä
Keuhkot:
Mangnesiumia, kalkkia ,rautaa, sinkkiä,
Haima:
Magnesiumia, kromia, natriumia, seleeniä, rikkiä
Munuaiset:
Magnesiumia, kaliumia,natriumia, sinkkiä
Maksa:
Mangnesiumia, kuparia, sinkkiä, vanadiinia
Ääreishermot:
Magnesiumia, kaliumia, natriumia, kobolttia
Suolisto:
Magnesiumia, kaliumia, natriumia,seleeniä
Luuydin:
Rautaa, kobolttia,kuparia,molybdeenia, mangaania
Luusto:
Kalkkia,mangnesiumia,fosforia, mangaania
Lihakset:
Magnesiumia,kalkkia, kaliumia, seleeniä,rikkiä
Nivelet:
kalkkia, mangnesiumia, fosforia, piitä, rikkiä
Iho:
Magnesiumia, sinkkiä, kuparia, piitä, rikkiä
Kuinka moni saa tarvitsemiaan rakennusaineita kehon huoltoon ru`asta, eteenkin jos on jo oireita tai vaivoja tai peräti sairauksia?
Lisäksi vielä vitamiineja ja antioxidantteja suojaksi soluille kaikilta mahdollisilta kehoon ravitsemuksen ja ympäristön kautta tulevilta ylimääräisiltä rasitteilta?
Itsellämme oli porakaivovedessä arseenia joka on syöpäluokka numero 1. Voimme silloin kaikki tosi huonosti ! Selvitimme silloin hivenaineanalyysillä puutteemme ja saimme tiedon myös raskasmetalleista. Mikäli emme olisi silloin saaneet soluillemme suojaa ja kelatoivia ravintolisiä, olismmeko edes hengissä ilman niitä?
Stressiä unohtamatta –vaatimusten kasvaessa –ravintoaineidenkin kulutus lisääntyy!
Halusin tässä tuoda julki joitakin tärkeitä asioita jokaiselle pohdittavaksi!
Hivenaineet, vitamiinit sekä rasvahapot voit myös määrittää laboratoriotukimuksin!
Lue myös seuraavat tiedot:
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2160
www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/10/1409630/tohtori-tolonen-tyrmaa-ravintolisatutkimuksen---noustu-latvasta-puuhun
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/10/1411224/laakari-vitamiinitutkimuksesta-tulokset-taysin-virheellisia-ja-vaarin-tulkittuja

Thursday, January 27, 2011

RIKKI
Kemiallinen kaava CH3SO2CHO3

Käyttö:
Ravintolisänä

Koostumus:
Jauhemuodossa, tablettina

Haju ja Maku :
Tuoksuton hieman kitkerä

Muoto:
Vesiliukoinen

Myrkyllisyys:
Myrkytön, LD50 -arvo on 20 g painokiloa kohti

Päivätarve, RDA:
n. 1000 mg

MSM -orgaanisen rikin sukulaisyhdisteet ovat:
  1. DMSO -dimetyylisulfoksidi
  2. DMS -dimetyylisulfidi
Nämä ovat kaikissa ihmisissä, kasveissa ja eläimissä esiintyvän rikin lähteinä

MSM on:
DMSO jossa on lisättynä yksi ylimääräinen happiatomi eli MSM on DMSO2

Miten MSM muodostuu:
Luonnossa planktonista joka vapauttaa DMS -rikkiyhdisteitä jotka ovat muuttuneet DMS yhdisteeksi merivedessä.
DMS kohoaa kaasuna ilmakehän ylempiin osiin jossa se hapettuu DMSO:ksi ja MSM:ksi otsonin läsnäollessa ja UV -valon vaikutuksesta.
Nämä kaksi yhdistettä liukenevat ilmakehän kosteuteen ja palaavat maahan vesi-tai lumisateena josta ne päätyvät kasvien juurien kautta maaperään.
Kasveissa rikki ja muut mineraalit sitoutuvat hiileen ja muuntuvat ihmiselle sopivaan muotoon.

MSM:n tarpeellisuus:
Se on välttämätön aine ihmisen ravinnossa!
MSM:ää on jokaisessa solussa, tärkeä rakenteellisesti ja toiminnallisesti 150 eri yhdisteessä.

MSM on neljänneksi yleisin mineraali ihmiskehossa js sitä sisältävät:
  • hormonit
  • entsyymit
  • vasta-aineet
  • antioksidantit.

MSM:n sisältävää rikkiä on:
  • lihaksissa
  • luissa
  • nivelnesteissä
  • ihossa
  • hiuksissa
  • kynsissä

MSM:n vaikutuksia kehossa:
solukalvojen läpäiseväisyys ja joustavuus
ravintoaineiden ja kuona-aineiden vapaampi kulku
sidekudoksen terveys ja kollageenin muodostuminen
tuottaa raaka-aineita keholle sen luodessa uusia soluja
korjaa ja uusii vahingottuneita kudoksia, estää arpikudoksen liiallista muodostumista
energian tuotannon apuaine
osana insuliinin tuotannossa ja edellytys normaalille energia-aineenvaihdunalle
osallistuu aminohppojen metioniinin ja kysteiinin muodostumiseen

Mistä ravinnosta rikkiä saa:
  • lihasta
  • kalasta
  • kanamunista
  • siipikarjan lihasta
  • maidosta
  • Aloe Vera -kasvista
  • avogadosta
  • hedelmistä
  • sipulista, eteenkin valkosipulista
  • ristikukkaisista kasveista
  • palkokasveista
  • peltokortteesta
  • teestä
  • kahvista
  • vähäisiä määriä viljasta
  • piparmintusta
  • OptiMSM:stä

Miksi MSM:ää ei saa riittävästi:

maaperän köyhtymisen vuoksi tehoviljelyn seurauksena
ruuan varastointi ja kuumentaminen hävittää rikkiä
rikin määrä kehossa vähenee iän myötä.

MSM:n korkein pitoisuus on:
  • äidinmaidossa

www.kuntositi.fi http://www.kuntositi.fi/tuotteet.html?id=4/

Sunday, January 23, 2011

Vähän tarkasteltavaa kalkin imeytymisestä!

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua julkisesti kalkin tarpeesta ja sen vuoksi haluan tuoda myös oman tietoni esille asiasta.
Kalkin tarve on suurella ikäryhmällä noin 800 - 1500 mg vuorokaudessa.

Kalkin päivätarpeen saa 1 lt maitotaloustuotteita ja lisäksi 30 g juustoa (sis.fosforia) päivässä.

Mikäli ruokavaliosta ei saa riittävästi luuston tarvitsemaa kalkkia se täytyisi ottaa ravintolisistä. Vererenkierrossa ei saisi olla kalkkia kuin 1%.
Mikäli saa ns. liikaa kalkkia joka ei imeydy sinne mihin pitää, eli luustoon, kyse on todennäköisesti kalkin imeytymiseen tarvittavien ravitotekijöiden puutteesta.
Huomio kannattaa kiinnittää silloin ravitsemukseen, saako riittävästi kalkin imeytymiseen tarvittavia ravintoaineita?

Booriin joka toimiin kalkin ns. "sisäänheittäjänä".

Pii joka on luun kalvolla yhtenä rakenneosana .Suomessa maaperä sisältää vain vähän piitä, verrattuna Keski-Eurooppaan. Emme myöskään syö enään niin paljon rustoista jauhettua eläinperäistä piitä sisältävää ravintoa.

D -vitamiini sitouttaan kalkin luustoon, säädellessä myös kilpirauhasen toimintaa jota kautta sillä on merkitystä kalkin imeytymiseen. D-vitamiinista on suurimman ajan vuodenajasta puutetta ellemme saa sitä pimeänä vuodenaikana lisää ravintolisistä.
Mittausten mukaan riippuen tietysti ihmisen muustakin terveydentilasta tarvitsemme mielestäni enemmän D -vitamiinia kuin on nykyiset olemassa olevat suositukset.

Itse käytän D-vitamiinia pellavansiemenoljyyn sitoutettuna 75 ug päivittäin koska olen sisätyössä koko vuodenajan ja en saa sitä auringosta luonnollisena ollenkaan!

K-vitamiini osallistuu myös ratkaisevasti kalkin sitoutumiseen luustoon. K- vitamiinia on runsaasti vihreissä kasveissa.

Magnesiumin ja kalkin suhde on tärkeässä osassa myös luuston hyvinvointiin.

Liikunta sopivassa määrin on tärkeässä merkityksessä luuston lujuuteen. Lapsena ja nuorena hankittu luja luusto kestää pitkälle ennenkuin se alkaa rappeutua, silloin verenkierto ja aineenvaihdunta on vilkasta, luut saavat, mikäli ravintotekijät ovat kunnossa, uutta rakennusainetta jatkuvasti paremmin perille vietynä.

Hyvien rasvojen merkitys on myös huomioitava luuston- ja nivelten kuntoa tarkasteltaessa.

On muistettava edellämainitut ja seuraavat tekijät kun tarkastellaan kalkin saantia ja hyväksikäyttöä luuston lujuuteen.
Solumme uusiutuvat jatkuvasti ja tarvisevat uutta "rakennusainetta" korvatakseen "kuolleet" solut aina uudella "rakennusaineella"

Mikäli kalkkia ei ole saatavilla ravinnosta tai ravintolisistä tapahtuu luuston purkamista, osteopeniaa, olsteomalasiaa ja viimein osteoporoosia.