Thursday, January 27, 2011

RIKKI
Kemiallinen kaava CH3SO2CHO3

Käyttö:
Ravintolisänä

Koostumus:
Jauhemuodossa, tablettina

Haju ja Maku :
Tuoksuton hieman kitkerä

Muoto:
Vesiliukoinen

Myrkyllisyys:
Myrkytön, LD50 -arvo on 20 g painokiloa kohti

Päivätarve, RDA:
n. 1000 mg

MSM -orgaanisen rikin sukulaisyhdisteet ovat:
  1. DMSO -dimetyylisulfoksidi
  2. DMS -dimetyylisulfidi
Nämä ovat kaikissa ihmisissä, kasveissa ja eläimissä esiintyvän rikin lähteinä

MSM on:
DMSO jossa on lisättynä yksi ylimääräinen happiatomi eli MSM on DMSO2

Miten MSM muodostuu:
Luonnossa planktonista joka vapauttaa DMS -rikkiyhdisteitä jotka ovat muuttuneet DMS yhdisteeksi merivedessä.
DMS kohoaa kaasuna ilmakehän ylempiin osiin jossa se hapettuu DMSO:ksi ja MSM:ksi otsonin läsnäollessa ja UV -valon vaikutuksesta.
Nämä kaksi yhdistettä liukenevat ilmakehän kosteuteen ja palaavat maahan vesi-tai lumisateena josta ne päätyvät kasvien juurien kautta maaperään.
Kasveissa rikki ja muut mineraalit sitoutuvat hiileen ja muuntuvat ihmiselle sopivaan muotoon.

MSM:n tarpeellisuus:
Se on välttämätön aine ihmisen ravinnossa!
MSM:ää on jokaisessa solussa, tärkeä rakenteellisesti ja toiminnallisesti 150 eri yhdisteessä.

MSM on neljänneksi yleisin mineraali ihmiskehossa js sitä sisältävät:
  • hormonit
  • entsyymit
  • vasta-aineet
  • antioksidantit.

MSM:n sisältävää rikkiä on:
  • lihaksissa
  • luissa
  • nivelnesteissä
  • ihossa
  • hiuksissa
  • kynsissä

MSM:n vaikutuksia kehossa:
solukalvojen läpäiseväisyys ja joustavuus
ravintoaineiden ja kuona-aineiden vapaampi kulku
sidekudoksen terveys ja kollageenin muodostuminen
tuottaa raaka-aineita keholle sen luodessa uusia soluja
korjaa ja uusii vahingottuneita kudoksia, estää arpikudoksen liiallista muodostumista
energian tuotannon apuaine
osana insuliinin tuotannossa ja edellytys normaalille energia-aineenvaihdunalle
osallistuu aminohppojen metioniinin ja kysteiinin muodostumiseen

Mistä ravinnosta rikkiä saa:
  • lihasta
  • kalasta
  • kanamunista
  • siipikarjan lihasta
  • maidosta
  • Aloe Vera -kasvista
  • avogadosta
  • hedelmistä
  • sipulista, eteenkin valkosipulista
  • ristikukkaisista kasveista
  • palkokasveista
  • peltokortteesta
  • teestä
  • kahvista
  • vähäisiä määriä viljasta
  • piparmintusta
  • OptiMSM:stä

Miksi MSM:ää ei saa riittävästi:

maaperän köyhtymisen vuoksi tehoviljelyn seurauksena
ruuan varastointi ja kuumentaminen hävittää rikkiä
rikin määrä kehossa vähenee iän myötä.

MSM:n korkein pitoisuus on:
  • äidinmaidossa

www.kuntositi.fi http://www.kuntositi.fi/tuotteet.html?id=4/

Sunday, January 23, 2011

Vähän tarkasteltavaa kalkin imeytymisestä!

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua julkisesti kalkin tarpeesta ja sen vuoksi haluan tuoda myös oman tietoni esille asiasta.
Kalkin tarve on suurella ikäryhmällä noin 800 - 1500 mg vuorokaudessa.

Kalkin päivätarpeen saa 1 lt maitotaloustuotteita ja lisäksi 30 g juustoa (sis.fosforia) päivässä.

Mikäli ruokavaliosta ei saa riittävästi luuston tarvitsemaa kalkkia se täytyisi ottaa ravintolisistä. Vererenkierrossa ei saisi olla kalkkia kuin 1%.
Mikäli saa ns. liikaa kalkkia joka ei imeydy sinne mihin pitää, eli luustoon, kyse on todennäköisesti kalkin imeytymiseen tarvittavien ravitotekijöiden puutteesta.
Huomio kannattaa kiinnittää silloin ravitsemukseen, saako riittävästi kalkin imeytymiseen tarvittavia ravintoaineita?

Booriin joka toimiin kalkin ns. "sisäänheittäjänä".

Pii joka on luun kalvolla yhtenä rakenneosana .Suomessa maaperä sisältää vain vähän piitä, verrattuna Keski-Eurooppaan. Emme myöskään syö enään niin paljon rustoista jauhettua eläinperäistä piitä sisältävää ravintoa.

D -vitamiini sitouttaan kalkin luustoon, säädellessä myös kilpirauhasen toimintaa jota kautta sillä on merkitystä kalkin imeytymiseen. D-vitamiinista on suurimman ajan vuodenajasta puutetta ellemme saa sitä pimeänä vuodenaikana lisää ravintolisistä.
Mittausten mukaan riippuen tietysti ihmisen muustakin terveydentilasta tarvitsemme mielestäni enemmän D -vitamiinia kuin on nykyiset olemassa olevat suositukset.

Itse käytän D-vitamiinia pellavansiemenoljyyn sitoutettuna 75 ug päivittäin koska olen sisätyössä koko vuodenajan ja en saa sitä auringosta luonnollisena ollenkaan!

K-vitamiini osallistuu myös ratkaisevasti kalkin sitoutumiseen luustoon. K- vitamiinia on runsaasti vihreissä kasveissa.

Magnesiumin ja kalkin suhde on tärkeässä osassa myös luuston hyvinvointiin.

Liikunta sopivassa määrin on tärkeässä merkityksessä luuston lujuuteen. Lapsena ja nuorena hankittu luja luusto kestää pitkälle ennenkuin se alkaa rappeutua, silloin verenkierto ja aineenvaihdunta on vilkasta, luut saavat, mikäli ravintotekijät ovat kunnossa, uutta rakennusainetta jatkuvasti paremmin perille vietynä.

Hyvien rasvojen merkitys on myös huomioitava luuston- ja nivelten kuntoa tarkasteltaessa.

On muistettava edellämainitut ja seuraavat tekijät kun tarkastellaan kalkin saantia ja hyväksikäyttöä luuston lujuuteen.
Solumme uusiutuvat jatkuvasti ja tarvisevat uutta "rakennusainetta" korvatakseen "kuolleet" solut aina uudella "rakennusaineella"

Mikäli kalkkia ei ole saatavilla ravinnosta tai ravintolisistä tapahtuu luuston purkamista, osteopeniaa, olsteomalasiaa ja viimein osteoporoosia.