Viime aikoina on käyty paljon keskustelua julkisesti kalkin tarpeesta ja sen vuoksi haluan tuoda myös oman tietoni esille asiasta.
Kalkin tarve on suurella ikäryhmällä noin 800 - 1500 mg vuorokaudessa.
Kalkin päivätarpeen saa 1 lt maitotaloustuotteita ja lisäksi 30 g juustoa (sis.fosforia) päivässä.
Mikäli ruokavaliosta ei saa riittävästi luuston tarvitsemaa kalkkia se täytyisi ottaa ravintolisistä. Vererenkierrossa ei saisi olla kalkkia kuin 1%.
Mikäli saa ns. liikaa kalkkia joka ei imeydy sinne mihin pitää, eli luustoon, kyse on todennäköisesti kalkin imeytymiseen tarvittavien ravitotekijöiden puutteesta.
Huomio kannattaa kiinnittää silloin ravitsemukseen, saako riittävästi kalkin imeytymiseen tarvittavia ravintoaineita?
Booriin joka toimiin kalkin ns. "sisäänheittäjänä".
Pii joka on luun kalvolla yhtenä rakenneosana .Suomessa maaperä sisältää vain vähän piitä, verrattuna Keski-Eurooppaan. Emme myöskään syö enään niin paljon rustoista jauhettua eläinperäistä piitä sisältävää ravintoa.
D -vitamiini sitouttaan kalkin luustoon, säädellessä myös kilpirauhasen toimintaa jota kautta sillä on merkitystä kalkin imeytymiseen. D-vitamiinista on suurimman ajan vuodenajasta puutetta ellemme saa sitä pimeänä vuodenaikana lisää ravintolisistä.
Mittausten mukaan riippuen tietysti ihmisen muustakin terveydentilasta tarvitsemme mielestäni enemmän D -vitamiinia kuin on nykyiset olemassa olevat suositukset.
Itse käytän D-vitamiinia pellavansiemenoljyyn sitoutettuna 75 ug päivittäin koska olen sisätyössä koko vuodenajan ja en saa sitä auringosta luonnollisena ollenkaan!
K-vitamiini osallistuu myös ratkaisevasti kalkin sitoutumiseen luustoon. K- vitamiinia on runsaasti vihreissä kasveissa.
Magnesiumin ja kalkin suhde on tärkeässä osassa myös luuston hyvinvointiin.
Liikunta sopivassa määrin on tärkeässä merkityksessä luuston lujuuteen. Lapsena ja nuorena hankittu luja luusto kestää pitkälle ennenkuin se alkaa rappeutua, silloin verenkierto ja aineenvaihdunta on vilkasta, luut saavat, mikäli ravintotekijät ovat kunnossa, uutta rakennusainetta jatkuvasti paremmin perille vietynä.
Hyvien rasvojen merkitys on myös huomioitava luuston- ja nivelten kuntoa tarkasteltaessa.
On muistettava edellämainitut ja seuraavat tekijät kun tarkastellaan kalkin saantia ja hyväksikäyttöä luuston lujuuteen.
Solumme uusiutuvat jatkuvasti ja tarvisevat uutta "rakennusainetta" korvatakseen "kuolleet" solut aina uudella "rakennusaineella"
Mikäli kalkkia ei ole saatavilla ravinnosta tai ravintolisistä tapahtuu luuston purkamista, osteopeniaa, olsteomalasiaa ja viimein osteoporoosia.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment