Miksi Molybdeenia tarvitaan?

Molybdeeni on elintärkeä hivenaine ja siksi sitä on saatava ravinnon mukana.
Molybdeenia tarvitaan kehossa sulfiittien muuttamiseen sulfaateiksi ja siksi sillä näyttäisi olevan tärkeä merkitys astmassa, johon liittyy sulfiitti-yliherkkyyttä.
Molybdeeni osallistuu myös kehon happamuuden (pH) säätelyyn. Vaikka molybdeeniä tarvitaan normaalisti hyvin pieniä määriä, se on ainakin kolmen hyvin tärkeän entsyymin apuaine ja sitä tarvitaan raudan aineenvaihduntaan. Molybdeenin avulla maksaan varastoitunut rauta saadaan liikkeelle ja kudokset saavat happea.

Molybdeeni toimii entsyymi-systeemissä, joka pystyy eliminoimaan haitalliset typpiyhdisteet kehosta ja muuttamaan ne virtsahapoksi, joka erittyy pois virtsan mukana. Erityisen tärkeä molybdeeni on aldehydioksidaasin toiminnalle (alkoholin poltto maksassa = krapulaentsyymi).
Molybdeeni näyttäisi pystyvän elimoimaan kehosta haitallisia kemikaaleja.

Molybdeenia tarvitaan hiilihydraattiaineenvaihdunnassa ja se saattaa parantaa fluorin hyväksikäyttöä hampaitten suojana (hammaskiille sisältää runsaasti molybdeeniä).
Molybdeeni saattaa myös edistää unen tuloa.
Molybdeenilla on taipumus kohottaa kehon emäksisyyttä.

Molybdeenin on myös todettu vaikuttavan kolesteroli-, triglyseridi- ja fosfolipiditasoihin, lisäksi sen on todettu tehostavan kehon omien antioksidantti-molekyylien, kuten superoksidi dismutaasin (SOD), katalaasin (CAT) ja glutationiperoksidaasin (GPx) aktiivisuutta.

Molybdeeni vaikuttaa kuparin imeytymiseen ja aineenvaihduntaan, siksi molybdeenilla voidaan poistaa maksaan kertynyttä kupariylimäärää.

Jos käyttää runsaasti rikkipitoisia aineita, kuten metyylisulfonyylimetaania (MSM) yli kuukauden, lisäravinteena tulisi ottaa molybdeeniä

Molybdeenille ei ole päivittäistä vähimmäis-saantisuositusta (RDA), mutta 300 ug päivässä pidetään turvallisena annoksena jatkuvassa käytössä ja 10.000 ug lyhytaikaisessa käytössä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Molybdeeni

Kirjallisuusviitteet:
*Saraswathi R, Panneerselvam, Swaminathan G. Effect of sodium molybdaatti on the status of lipids, lipidperoxidation and antioxidant systems in alloxan-induced diabetic rats. Clinica. Chimica Acta 2004. 345: 93-98.
*Johnson JL, Wuebbens MM, Mandell R, et al. Molybdenum cofactor deficiency in a patient previously characterized as deficient in sulfite oxidase. Biochem Med Metabol Biol 1988;40:86–93.
*Momcilovic B. A case report of acute human molybdenum toxicity from a dietary molybdenum supplement-a new member of the ”Lucor metallicum” family. Arh Hig Rada Toksikol 1999;50:289–97.
*Chan S, Gerson B, Subramaniam S. Quest Diagnostics Incorporated Nichols Institute, San Juan Capistrano, California, USA. The role of copper, molybdenum, selenium, and zinc in nutrition and health. Clin Lab Med 1998 Dec;18(4):673-85.